Puku: Paula Malleus Kuva: Satu Mali/Kansallismuseo
TEXTILE2021 käsittelee taiteen keinoin tekstiilimateriaalien syntymistä, käyttöä ja kiertoa.
Ilmiöitä tarkastellaan tekstiilitaiteen, tekstiilikuiduista työstettyjen teosten, mediataiteen sekä ekodesignin kautta.
Millaisia ratkaisuja löytyy aikakautemme ongelmalliseen tekstiilintuotantoon?
Ilmiöitä tarkastellaan tekstiilitaiteen, tekstiilikuiduista työstettyjen teosten, mediataiteen sekä ekodesignin kautta.
Millaisia ratkaisuja löytyy aikakautemme ongelmalliseen tekstiilintuotantoon?
TEXTILE2021 toteutetaan 16.9.-14.10 Creation galleriassa Lahden Sopenkorvessa.
Näyttely toimii kotimaisen kulttuurikentän ja taiteen parissa työskentelevien toimijoiden kommenttina kestävän kehityksen haasteisiin. Teoksia ovat toteuttamassa seitsemän taiteen, designin ja vastuullisuuden äärellä työskentelevää naista:
Suvi Parrilla & Jenni Suomela, Miila Hyökki, Riina Salmi, Sonja Salomäki, Kristiina Tikke Tuura ja Paula Malleus
Suvi Parrilla toteuttaa TEXTILE2021 näyttelyä varten videoteoksen, joka tutkii vaatekuituja mikroskooppisella tasolla.
Kuidusta kuteiksi teos tutkii vaatekuituja eri vuosikymmeniltä aina Kansallismuseon kokoelmien vanhimmista vaatekuitulöydöksistä viimeisimpiin kuituteknologian innovaatioihin, joita tuottaa muun muassa Aalto-yliopiston Materials Platform. Videoteoksen vaatekuidut esitetään mikroskooppisena, abstraktina tutkielmana. Työskentely tapahtuu
yhteistyössä tutkija Jenni Suomelan kanssa, joka konsultoi teoksen kuvauksessa käytettävissä
mikroskooppi- ja röntgentomografia-kuvaustekniikoissa sekä tuo hyötykasviosaamistaan osaksi teoksen sisältöä.
Teos haastaa katsojan suhdetta vaatteeseen oman kehonsa jatkeena. Se tutkii kuitujen käytön muutosta sekä niiden vaikutuksia elimistöön ja ympäristöön. Teos esitetään yksikanavaisena videoteoksena.
Tutustu Suvin teoksiin!
Jenni Suomela on väitöskirjatutkimuksesaan perehtynyt runkokuitujen
tunnistusmenetelmiin ja kulttuurihistoriaan. Aineistoina hänellä on ollut
valikoituja tekstiilejä Kansallismuseon kokoelmista. Suvi Parrillan teoksessa
hyödynnetään tutkimuksesta ylijäänyttä mikroskopian kuvamateriaalia.
Aineisto osoittaa luonnon monimuotoisuuden kauneutta tasolla,
joka on silmän tavoittamattomissa. Ennennäkemättömät, mikroskooppisen
pienet rakenteet jo muutoinkin esteettisissä museoesineissä
paljastavat niistä uusia visuaalisuuden rakenteita.
Aineistojen materiaalit ovat kasvikuituja – pellavaa, hamppua, nokkosta ja puuvillaa.
Erityisesti nokkonen ja puuvilla käyvät mielenkiintoista vuoropuhelua. Puuvilla on ehdottomasti tuotetuin luonnonkuitu, mutta sen viljelymenetelmät ovat kestämättömällä pohjalla. Suuri tarve kastelulle ja lannoitukselle tekee puuvillasta kuidun, jolle on tulevaisuuden tekstiilikuitutuotannossa keksittävä korvaaja. Nokkonen voi näytellä tässä merkittävää osaa,
sillä sitä voidaan käyttää sekä ravinto- että kuitukasvina. Tämä on erityisen merkityksellistä tulevaisuudessa
kun väestömäärä kasvaa eikä peltopinta-alaa pystytä nykyisestä lisäämään.
Hyötykasvit, joista samalta pellolta voidaan saada kaksi eri satoa, näyttelevät merkittävää roolia.
Jennin julkaisuja
Erityisesti nokkonen ja puuvilla käyvät mielenkiintoista vuoropuhelua. Puuvilla on ehdottomasti tuotetuin luonnonkuitu, mutta sen viljelymenetelmät ovat kestämättömällä pohjalla. Suuri tarve kastelulle ja lannoitukselle tekee puuvillasta kuidun, jolle on tulevaisuuden tekstiilikuitutuotannossa keksittävä korvaaja. Nokkonen voi näytellä tässä merkittävää osaa,
sillä sitä voidaan käyttää sekä ravinto- että kuitukasvina. Tämä on erityisen merkityksellistä tulevaisuudessa
kun väestömäärä kasvaa eikä peltopinta-alaa pystytä nykyisestä lisäämään.
Hyötykasvit, joista samalta pellolta voidaan saada kaksi eri satoa, näyttelevät merkittävää roolia.
Jennin julkaisuja
Kuva: Henriikka Kivelä
Kuvataiteilija ja ekokampaaja Miila Hyökin taiteellinen työskentely keskittyy hiusten ja eläinten karvan uusiokäyttöön.
Nämä kuidut mielletään jätteeksi, vaikka ne soveltuvat hyödynnettäviksi monin tavoin. Hyökki tekee yhteistyötä hius- ja karvakuitujen hyödyntämistä pitkään tutkineen yhdysvaltalaisen Matter of Trust -organisaation kanssa. Matter of Trust on toimittanut hänelle Suomeen kuitujen huovuttamiseen kehitetyn koneen. Huovutetun kuidun uusiokäytöllä on monenlaisia mahdollisuuksia. Puomiksi tai levyksi huovutettuna materiaalia voi käyttää öljyvalumien imeytykseen ympäristöstä,
erityisesti vesistöistä. Huovutetut matot ovat ekologinen vaihtoehto maaperän ja kasvualustojen rikastuttamiseen.
Kuitua voi käyttää myös uusiomuovin täytemateriaalina tuomaan vetolujuutta.
Se toimii luonnollisena tuhohyönteisten karkoittajana.
Nämä kuidut mielletään jätteeksi, vaikka ne soveltuvat hyödynnettäviksi monin tavoin. Hyökki tekee yhteistyötä hius- ja karvakuitujen hyödyntämistä pitkään tutkineen yhdysvaltalaisen Matter of Trust -organisaation kanssa. Matter of Trust on toimittanut hänelle Suomeen kuitujen huovuttamiseen kehitetyn koneen. Huovutetun kuidun uusiokäytöllä on monenlaisia mahdollisuuksia. Puomiksi tai levyksi huovutettuna materiaalia voi käyttää öljyvalumien imeytykseen ympäristöstä,
erityisesti vesistöistä. Huovutetut matot ovat ekologinen vaihtoehto maaperän ja kasvualustojen rikastuttamiseen.
Kuitua voi käyttää myös uusiomuovin täytemateriaalina tuomaan vetolujuutta.
Se toimii luonnollisena tuhohyönteisten karkoittajana.
Miila Hyökin huovuttamia erilaisia hius- ja karvakuituja
"TEXTILE2021-näyttelyssä haluan taiteeni avulla herätellä ihmisiä näkemään tämän materiaalin uusin silmin. Tuon esiin konkreettisia ja toimivia ratkaisuja hius- ja karvakuitujen hyödyntämiseksi. Olen työskennellyt yli 20 vuotta kampaajana hiusten parissa, joten ne ovat minulle läpikotaisin tuttu materiaali. Hius- ja karvakuidut ovat luonnonmateriaaleja, jotka kasvavat oheistuotteena meissä nisäkkäissä, viemättä kasvutilaa maaperästä."
Miilan työskentelyyn voi tutustua ekokampaamo-gallerian sivuilla, Hiukka hyvä -projektin tiimoilta tai hänen Instagramissaan.
Karvakuiduista huopuu kauniita tekstuureita
Ekodesigner Riina Salmi
lanseerasi Burlesque Tsunami mallistonsa 2012.
Suunnitellessaan hän toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja ja roskaa.
Uniikit vaatteet ja asusteet valmistetaan käsityönä
Helsingin ateljeessa.
|
Textile2021 näyttelyä varten Riina Salmi valmistaa asukokonaisuuden Burlesque Tsunamin 2021 - 2022 Art to wear katumuotikokoelmaan. Kokoelman materiaali on täysin kierrätettyä ja se kerätään lahjoituksina, dyykkaamalla roskiksista tai valikoidaan kierrätyskeskuksien ilmaisjakelupisteistä. Suunnittelu ja toteutus etenee materiaalien ehdoilla. Kokoelman suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa etupäässä Salmi itse, mutta prosessiin kuuluu osallistavaa muotisuunnittelua. Salmi on koulutusta ja työelämää tavoitteellisesti yhdistävän Fuusio oppijat ry:n puheenjohtaja. Suunnittelijana hän tuo työhönsä elementtejä Fuusio oppimisesta. Valmistusprosessin eri vaiheisiin otetaan mukaan muita suunnittelijoita, taiteilijoita ja koululaisia esimerkiksi työpajojen muodossa. Vuonna 2019 Salmi pilotoi yhteisöllisesti toteutetun kokoelman joka osallisti lähes 40 tekijää. Riinan töitä |
 Kuva: Ninni Vidgren.
Kuvassa muusikko Adikia, jolle tehtiin asu hyödyntämällä lenkkareita, joita artisti keräsi faneiltaan singejulkaisunsa Niket promootiomateriaaleja varten.
|
Tekstiilitaiteilija Sonja Salomäki työstää Lapin yliopistolle väitöstutkimusta ilmastoaktivismitaiteen vaikuttavista piirteistä. Textile2021 näyttelyyn hän toteuttaa energiamurroksesta ja ilmastonmuokkauksen skifi-näkymistä inspiroituneen
maalauksen räsymatolle.
https://www.sonjasalomaki.com
|
Kristiina Tuura Kierrätystekstiilien parissa työskentelevän ja ympäristöaiheisia työpajoja runsaasti suunnitelleen ja ohjanneen Tuuran töissä ympäristökysymykset ovat tärkeässä roolissa. Textile2021 -näyttelyyn Tuura tuo esille Paikka paikan päällä -projektissa valmistuneen tekstiiliteoksen Säde-eläin (Radiolaria). Projektissa lapset opettelivat paikkaamaan sekä ompelemaan napin.Osa teoksen tilkuista on lasten valmistamia. Taike on tukenut teoksen valmistamista. Tiken teoksia |
|
Kuva: Emilia Liinpää
Paula Malleus
Paula Malleus on edelläkävijä, tienraivaaja ja oman elämänsä anarkisti. Hänen tapansa käyttää luovuutta levittäytyy kauniisti elämän joka alueelle. Muodollisena ilmaisukeinonaan Malleus on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana käyttänyt työskentelyään tekstiilien parissa ja hän onkin luonut laaja-alaisen uran rakentamalla pohjaa uusiotuottamiselle. Ompelijamestarina ja yrittäjänä hän on kyennyt luomaan uutta tekemisen muotoa koko tekstiili- ja muotialalalle mm. vaikuttaen koulutussisällön rakentamiseen. Paulan teokset syntyvät erilaisista ylijäämämateriaaleista
ja pyrkivät samalla tuomaan esiin elämämme kestämättömällä pohjalla olevia kulutustottumuksia.
Näyttelyä varten hän on toteuttanut Nick Brandtin kuvaamasta kierrätetystä kansallismuseon näyttelybanderollista iltapuvun, joka nähtiin vuoden 2019 linnan juhlissa. Näyttelyssä nähdään myös Malleuksen aikaisempia haute couture teoksia.
Paulan teoksia
Taiteilijaesittelyt päivittyvät!
TEXTILE2021 näyttely toteutetaan Jatkumo ry:n kärkihankkeena vuonna 2021.
Näyttelyn on kuratoinut Suvi Parrilla. Mukana tuotantotiimissä Aliisa Koivisto ja Kukka-Maaria Vuorikoski.
Näyttelyä tukee Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Eetti Ry, Paverpol International ja Painovoima Ry.
Etsimme yhteistyökumppaneita näyttelyllemme. Jos haluat olla mukana muuttamassa maailmaa, ota yhteyttä!
TEXTILE2021 näyttely toteutetaan Jatkumo ry:n kärkihankkeena vuonna 2021.
Näyttelyn on kuratoinut Suvi Parrilla. Mukana tuotantotiimissä Aliisa Koivisto ja Kukka-Maaria Vuorikoski.
Näyttelyä tukee Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Eetti Ry, Paverpol International ja Painovoima Ry.
Etsimme yhteistyökumppaneita näyttelyllemme. Jos haluat olla mukana muuttamassa maailmaa, ota yhteyttä!
Yhteistyössä
